Haluan oman kämpän.
Sisustaa sen niikun kämpän kuuluu näyttää, verhoineen ja sohvineen.
Haluan normaalin elämän. Ilman väkivaltaa, päihteitä ja ahdistusta. Nykyinen kämppä näyttää enemmän kaatopaikalta kun kodilta. En pysty olemaan siellä ilman että alkaa ärsyttämään. Olen niin monesti koittanut laittaa sitä kuntoon mutta aina jotenkin se näyttää samalta. Haluan siis kämpän minun nimissäni, keskustaan, minkä sisustan ihan itse.
Perus darrapäivä mietteitä.
Haluaisin sopia kunnolla poikaystäväni kanssa.
Ahdistaa ja vituttaa.
Liikaa riitelemistä sen takia että aina aiheutan jotain tyhmää paskaa.
Tiedän itse miltä se tunne täsmälleen tuntuu, ja se on yksi maailman pahimmista tunteista ikinä.
Se, että ei pysty vaikuttamaan mitä tapahtuu, joutuu seuraamaan vierestä kun oma sydän särkyy.
Tuntuu kun ei tuntisi mitään, ihankun sydän ois revitty pois paikaltaan.
Haluaisin tupakan, mutta minulla ei ole tulta. Voihan sunnuntai.
Mietin vaan tupakkaa ja ruokaa.. ja rakkaimpaa ihmistä maailmassa.
Haluaisin katso leffaa, maata kullan kainalossa ja syödä mansikoita.
Huomenna vien pennun pitkälle lenkille.
Syön aamupalaksi 2 leipää ja juon kupin kahvia. Toivon että mies eksyy kotiin taas ja jännitän tilaamiani vaatteita. Poikaystäväni sanoi että jatkaa kanssani ainoastaan jos lopetan juomisen kokonaan. Siitä tulee elämäni vaikein asia, mutta haluan olla hänen kanssaan ikuisesti.
En ole ikinä rakastanu ketää näin paljon.
Ehkä saan vielä elämäni kuntoon. Hellittäisipä stressi ja
ahdistus, niin ehkä voisin aloittaa elämänmuutoksen.
Olen semmoista itse kauan miettinyt. Että lähtisin katkolle. Mutta jos itseni tarpeeks hyvin tiedän, meno jatkuis täysin samana kun sieltä katkolta pääsisin..
Joten ehkä poikaystäväni "ehto" on juuri sitä mitä tarvitsen.
Haluaisin myös että saisin unta. Niin huono fiilis koko päivän kun saa unta tosi myöhään
ja herää niin aikasin. Ehkä parin tunnin sisällä.
Wish me luck!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti