Let me sleep.

Haluan oman kämpän.

Sisustaa sen niikun kämpän kuuluu näyttää, verhoineen ja sohvineen.

Haluan normaalin elämän. Ilman väkivaltaa, päihteitä ja ahdistusta. Nykyinen kämppä näyttää enemmän kaatopaikalta kun kodilta. En pysty olemaan siellä ilman että alkaa ärsyttämään. Olen niin monesti koittanut laittaa sitä kuntoon mutta aina jotenkin se näyttää samalta. Haluan siis kämpän minun nimissäni, keskustaan, minkä sisustan ihan itse.

Perus darrapäivä mietteitä.

Haluaisin sopia kunnolla poikaystäväni kanssa. 

Ahdistaa ja vituttaa.

Liikaa riitelemistä sen takia että aina aiheutan jotain tyhmää paskaa.

Tiedän itse miltä se tunne täsmälleen tuntuu, ja se on yksi maailman pahimmista tunteista ikinä.

Se, että ei pysty vaikuttamaan mitä tapahtuu, joutuu seuraamaan vierestä kun oma sydän särkyy.

Tuntuu kun ei tuntisi mitään, ihankun sydän ois revitty pois paikaltaan.

Haluaisin tupakan, mutta minulla ei ole tulta. Voihan sunnuntai.

Mietin vaan tupakkaa ja ruokaa.. ja rakkaimpaa ihmistä maailmassa.

Haluaisin katso leffaa, maata kullan kainalossa ja  syödä mansikoita.

Huomenna vien pennun pitkälle lenkille.

Syön aamupalaksi 2 leipää ja juon kupin kahvia. Toivon että mies eksyy kotiin taas ja jännitän tilaamiani vaatteita. Poikaystäväni sanoi että jatkaa kanssani ainoastaan jos lopetan juomisen kokonaan. Siitä tulee elämäni vaikein asia, mutta haluan olla hänen kanssaan ikuisesti.

En ole ikinä rakastanu ketää näin paljon.

Ehkä saan vielä elämäni kuntoon. Hellittäisipä stressi ja

 ahdistus, niin ehkä voisin aloittaa elämänmuutoksen. 

Olen semmoista itse kauan miettinyt. Että lähtisin katkolle. Mutta jos itseni tarpeeks hyvin tiedän, meno jatkuis täysin samana kun sieltä katkolta pääsisin..

 Joten ehkä poikaystäväni "ehto" on juuri sitä mitä tarvitsen.

Haluaisin myös että saisin unta. Niin huono fiilis koko päivän kun saa unta tosi myöhään

 ja herää niin aikasin. Ehkä parin tunnin sisällä.

Wish me luck!

You are insane, im out of my mind

I'm desperate at my desk
If I could just get the rest of this shit off my chest

 Again
Stuck in this slump

 Can't think of nothing

No huhu.

En keksi muuta sanottavaa tähän olotilaan. Vaikka oli ihan hyvä päivä niin aina jos yksin joudun olemaan iltaisin niin alkaa ahdistamaan ihan hirveästi.

Tykkään olla ja selvittää ajatuksia, mutta tää paine rinnassa on ihan helvetin ärsyttävä.

Tekisin mitä tahansa parista kaljasta. Ne ainakin auttais. 

Minun pitäsi hommata se lääkeresepti mutta

"Mä tarviin lääkkeet mut mulla ei oo niitä sen takii ettei mulla ole lääkkeitä"

Sosiaalistentilanteiden pelko on turhauttavaa.

Mutta joo, tänään siis käynyt rannalla palvomassa aurinkoa koiran ja 2 kaverin kanssa.

Olihan se ihan mukavaa vaikka kuuma oli :')

Olen ollut selvinpäin nyt jo neljä päivää! (Jee?)

Siis ilman alkoholia.

Mietin että pitäisi jatkaa tätä rataa mutta se on niin vaikeeta. Se on vaikeinta.

"Mitä hyödyn siitä että pää ei oo sekasin?"

"Samaa paskaa kaikki kumminkin: 

Ajatukset joko jyllää pään sisällä, tai sitten tuntuu ettei niitä ole olemassakaan."

"VITUN LÄSKI!"

Ärsyttää noi negatiiviset ajatukset, vaikka kuinka koittaa pysyä positiivisena niin aina joku flashback jostain tai alkaa miettimään liikaa ja pilaa siinä samalla helposti kokonaisen päivän.

EN HALUA SITÄ !

Haluan pystyä olemaan normaalisti. Mitä nyt ikinä tarkoittaakaan.. Tuntuu siltä että olen oikeasti avaruusolio. Ehkä mulla on vaan päässä vikaa?

En ole kahteen viikkoon saanut 'kunnon' paniikkikohtausta, mikä on aivan ihanaa. Voisin jatkaa niin lopun elämääni, kiitos.

Miten ihmiset pystyy avautmaan jossain psykologi/terapeutti yms. paikoissa?

Haluan sen taidon. En saa ikinä suutani auki. Nyt mua ärsyttää se et mua ärsyttää.

"Noh, miten sulla menee?"

"Hyvin, täydellisesti, mainiosti, vitun hyvin!"

MIKSI en vaan voi sanoa asiani suoraan ja ehkä saada jonkinlaista apua?

Koska olen tyhmä. Idiootti. Paska.

Some days I just wanna up and call it quits
I feel like I'm surrounded by a wall of bricks
Every time I go to get up I just fall in pits
My life's like one great big ball of shit

You wait, it ain't too late to finally see
What you close-minded fucks were too blind to see
Whoever finds me is gonna get a finder's fee
Out this world, ain't no one out their mind as me

Wonderland? Nope.

Aina yhtä vaikeaa aloittaa, joten:

Tervetuloa?

Aloitin uuden blogin koska vanha tuntui.. noh, vanhalta.

Elämä on edelleen sumuista enkä oikein pysy kärryillä kaikesta mitä ympärilläni tapahtuu.

Toivon tämän blogin auttavan ajatusten järjestämisessä, mutta se jää nähtäväksi.

Elämääni valoittaa tällä hetkellä yksi ainut asia, pentukoira. Joka ei ole edes minun. 

Poikaystäväni on myös edelleen ihana ja rakastan häntä ylitse kaiken, jos lasketaan pois kaikki kerrat kun olen saanut turpaani tai tullut petetyksi. Ihanaa saada purkaa ulos kaikki paha sisältä, pitkästä aikaa! Olen erittäin väsynyt ja oudossa mielentilassa, 

eli jos joku tätä tekstiä lukee niin pyydän anteeksi sekavuuttani..

"Puolustuksekseni" kerron etten ole selvinpäin.

 Tänään päätin että aion laihduttaa. Tai ainakin hankkia lihaksia läskin tilalle.

Olen jo aloittanut koska pääsen koiran kanssa juoksemaan metsään ja vaikka mihin, mikä on niin hauskaa että sanoisin sitä päiväni kohokohdaksi. Siinä periaatteessa toinen syy miksi perustin tämän, helpompi kirjoittaa ylös tänne ku pään sisälle.

Olen miettinyt katkaisuhoitoon lähtemistä, joten varmaan käsittelen sitäkin asiaa tulevaisuudessa.

Pelottaa ihan vitusti.

Kuulemiin!